Constraint-based sequence mining using constraint programming

The goal of constraint-based sequence mining is to find sequences of symbols that are included in a large number of input sequences and that satisfy some constraints specified by the user. Many constraints have been proposed in the literature, but a general framework is still missing. We investigate the use of constraint programming as general framework for this task. We first identify four categories of constraints that are applicable to sequence mining. We then propose two constraint programming formulations. The first formulation introduces a new global constraint called exists-embedding. This formulation is the most efficient but does not support one type of constraint. To support such constraints, we develop a second formulation that is more general but incurs more overhead. Both formulations can use the projected database technique used in specialised algorithms. Experiments demonstrate the flexibility towards constraint-based settings and compare the approach to existing methods.Comment: In Integration of AI and OR Techniques in Constraint Programming (CPAIOR), 201

An Unsupervised Algorithm for Segmenting Categorical Timeseries into Episodes

This paper describes an unsupervised algorithm for segmenting categorical time series into episodes. The Voting-Experts algorithm first collects statistics about the frequency and boundary entropy of ngrams, then passes a window over the series and has two “expert methods” decide where in the window boundaries should be drawn. The algorithm successfully segments text into words in four languages. The algorithm also segments time series of robot sensor data into subsequences that represent episodes in the life of the robot. We claim that Voting-Experts finds meaningful episodes in categorical time series because it exploits two statistical characteristics of meaningful episodes

Sukupolvien ketju : Suuret ikäluokat ja sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomessa

Tutkimuksessa selvitään sukulaisten välistä vuorovaikutusta sekä avunantoa suomalaisissa perheissä ja suvuissa. Tutkimuskohteena on kolme perhesukupolvea: suuret ikäluokat, heidän aikuiset lapsensa ja vanhempansa, joista on kerätty laaja postikysely-, lomakehaastattelu- ja teemahaastatteluaineisto. Tutkimuskysymysten muodostamisessa ja tulosten tarkastelussa hyödynnetään aikaisempaa sosiologista sukupolvi- ja perhetutkimusta sekä evoluutioteorian esittämiä vastavuoroisuutta ja altruismia koskevia teorioita ja tuloksia. Tutkimuksessa kysytään, miten eri sukupolvet auttavat toisiaan, millaisia sukupolvikohtaisia eroja auttamiskäytännöissä esiintyy ja mitkä taustatekijät selittävät auttamista. Lisäksi selvitetään sukulaisten auttamisasenteita ja tyytyväisyyttä saatuun apuun sekä auttamiseen liittyviä ristiriitoja. Näiden ohella tarkastellaan, miten sukupolvien väliset sosiaaliset suhteet kytkeytyvät auttamiskäytäntöihin. Tutkimustulokset osoittavat, että sukulaisapu on tärkeä tekijä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ihmiset ovat eniten yhteydessä biologisiin sukulaisiinsa, auttavat heitä eniten ja saavat heiltä eniten apua. Mitä keskeisemmästä avun muodosta on kysymys, sitä tärkeämpiä lähisukulaiset ovat. Toisaalta apua annetaan useille eri sukulaisille, mutta avun nettovirta kulkee sukulinjassa vanhemmilta nuoremmille polville. Keskeinen tulos onkin se, että suuret ikäluokat antavat apua enemmän lapsilleen kuin vanhemmilleen. Sukupolvien väliset erot auttamisessa liittyvät yleensä vastaajien ikään tai elämänvaiheeseen. Vastaajat ovat tavallisesti saaneet pyytäessään apua ja ovat yleensä myös tyytyväisiä saamaansa apuun. Sukulaisten auttaminen onkin valtaosalle itsestään selvää riippumatta siitä, koetaanko sitä varsinaisesti velvollisuudeksi. Huolimatta siitä, että sukulaisten auttaminen on runsasta, vain harvat mieltävät esimerkiksi vanhusten auttamisen yksinomaan perheen velvollisuudeksi.11,00 euro

Space-Time Structure of Loop Quantum Black Hole

In this paper we have improved the semiclassical analysis of loop quantum black hole (LQBH) in the conservative approach of constant polymeric parameter. In particular we have focused our attention on the space-time structure. We have introduced a very simple modification of the spherically symmetric Hamiltonian constraint in its holonomic version. The new quantum constraint reduces to the classical constraint when the polymeric parameter goes to zero.Using this modification we have obtained a large class of semiclassical solutions parametrized by a generic function of the polymeric parameter. We have found that only a particular choice of this function reproduces the black hole solution with the correct asymptotic flat limit. In r=0 the semiclassical metric is regular and the Kretschmann invariant has a maximum peaked in L-Planck. The radial position of the pick does not depend on the black hole mass and the polymeric parameter. The semiclassical solution is very similar to the Reissner-Nordstrom metric. We have constructed the Carter-Penrose diagrams explicitly, giving a causal description of the space-time and its maximal extension. The LQBH metric interpolates between two asymptotically flat regions, the r to infinity region and the r to 0 region. We have studied the thermodynamics of the semiclassical solution. The temperature, entropy and the evaporation process are regular and could be defined independently from the polymeric parameter. We have studied the particular metric when the polymeric parameter goes towards to zero. This metric is regular in r=0 and has only one event horizon in r = 2m. The Kretschmann invariant maximum depends only on L-Planck. The polymeric parameter does not play any role in the black hole singularity resolution. The thermodynamics is the same.Comment: 17 pages, 19 figure

Using patterns position distribution for software failure detection

Pattern-based software failure detection is an important topic of research in recent years. In this method, a set of patterns from program execution traces are extracted, and represented as features, while their occurrence frequencies are treated as the corresponding feature values. But this conventional method has its limitation due to ignore the pattern’s position information, which is important for the classification of program traces. Patterns occurs in the different positions of the trace are likely to represent different meanings. In this paper, we present a novel approach for using pattern’s position distribution as features to detect software failure. The comparative experiments in both artificial and real datasets show the effectiveness of this method

On scrimshaw precursors: a 13th-century carved and engraved sperm whale tooth

In der einschlägigen Forschung zur Walfängervolkskunst des "Scrimshaw" - den seit den 1820er Jahren populär gewordenen Seemannsarbeiten speziell auf und aus Pottwal- und Walroßzahn, Barten und Walknochen - werden künstlerisch bearbeitete Gegenstände anderer Kulturen aus denselben Materialien als "Scrimshaw"-Vorläufer bezeichnet. Aus dem europäischen Mittelalter sind zwar zahlreiche Beispiele von Schnitzereien aus Walroßzahn und Walknochen bekannt, nicht jedoch aus Pottwalzahn, dem beinah stereotypen Werkstoff der "Scrimshander" des 19. und 20. Jahrhunderts. Der "Königsspiegel", ein um 1250/60 in Norwegen geschriebener pädagogischer Text, erwähnt gleichwohl Schnitzereien aus Pottwalzahn. Auch aus dem 16. und 17. Jahrhundert sind textliche Hinweise auf skandinavisches Kunstgewerbe aus den Zähnen dieses Meeressäugers bekannt. Im Anschluß an die Präsentation dieser Quellen wird ein konkretes Beispiel vorgestellt: Es handelt sich um ein beschnitztes und graviertes Salbenhorn aus Pottwalzahn, das sich in der Sammlung christlicher Kunst und Kultur des Museums der Universität Bergen, Norwegen, lnv. MA 437, befindet. Aus dem massiven Dentin wurde ein Greif herausgeschnitzt, der Ausguß wurde wie der Kopf eines gotischen Wasserspeiers gestaltet. Auf einer glatten Seitenfläche wurde später ein kleines Tondo mit Pflanzen- und Vogelmotiv eingraviert. Es trägt eine Inschrift, die vom Bergenser Museum als griechisch, hier aber als russisch identifiziert wurde, deren Sinn aber unklar bleibt. Anlass, die vom Museum vorgenommene Datierung des Zahns in das 13. Jahrhundert zu revidieren, besteht allerdings nicht